Ny riitti.

Koin eile jonki valaistuksen, sellasen, että päätin lopettaa tän pimeydessä rypemisen.

Tajusin, että ei voi jatkua näin. Mua ei todellakaan auta vaan päin vastoin vahingoittaa, että töllään aina Facesta kuinka mun kaverit joko 1) saavuttaa perheonnea 2) saavuttaa taiteellisia menestyksiä 3) on kauniita 4) on taidokkaita ja osaavia. Voin olla kateellinen ja tuntea itteni huonoksi kun näen että jollakulla on vauva tai ihana poikaystävä, kun minulla ei ole. Noi taiteelliset menestykset on sellasia että niistä en oo ihan yhtä kade, enemmän vaan vituttaa, että mulla ei ole sama äidinkieli kuin asuinmaani kieli, mutten halua Suomeenkaan takas, mikä vaikeuttaa niitä juttuja. Ja tuo kauneus, mulla ei ole paljoa mitään kadehdittavaa kellekään sillä saralla, jos vain nyt päätän siihen keskittyä - viime aikoina en ole niin tehnyt 4) en tajua, miksi mun itsetunto on niin alhaalla, että luulen koko ajan, etten osaa mitään ja etten ole elämässäni tehnyt mitään, vaikka muiden mielestä niin ei ole.


Tajusin eilen illalla, että jos vain haluan, mulla on kaikki mahikset saada haluamani jutut, kunhan en suhtaudu jo valmiiksi niin, että "en tule kuitenkaan siihen yltämään". Silloin nyt ei ainakaan saa. Mut jos on positiivinen, voi ehkä saadakin, ja jos ei, niin ainakin yltää melkein tähtiin.

Päätin siis eilen, että ei enää itseni lyttäämistä ja vihaamista. Tanssin eilen pari tuntia latvialaisia diskobiisejä ja teinibiisejä jossakin kello 00-02 kun olin niin taggad på det.

Mul on vaik mitä miehiä vonkaamassa Facessa jutteluseuraa, yksi niistä mun unelmienikin mies, mutta... Mää päätin, että avaudun jollekulle miehelle vasta sitten, kun olen TYYTYVÄINEN ITTENI KANSSA eikä nyt puoliksi rikkinäisenä.

2 vk päästä muutan takasin kotiin. Tällä kertaa mieluiten kauemmaksi keskustasta, ettei olis aina se kauhee ralli ja ambulanssien huuto heti kun astuu ovesta ulos. Mežaparks, Brasa tai Mārupe vois olla.

En oo viel saanu tietoa, että hyväksytäänkö mut siel yhteen hommaan. Olen muihinkin hakenu ja niihin on helppo päästä kun vaatimuksena mahdollisimman hyvä suomenkielen taito. Tosin vaikka saisin jonkin niistä, taidan sanoa ei, koska 700€ 8,5h päivistä kuukaudessa verrattuna siihen, että jotain 1000e tekemällä 4-tuntista päivää kotona omana bossina. Eiköhän oo sanomattakin selvä, kumpi on stressivapaampi valinta! Rekisteröin sit vihdoinkin oman firmani paikalliseen systeemiin. Tähän asti en tehny sitä, koska verovirastossa asioidessa (missä yritys perustetaan) mua alkoi aina ITKETTÄÄ ihan hirveesti, kun mistään en sanu selvää kun osasin paikallisia kieliä niin hatarasti eikä yksikään asiakaspalvelija osannu enkkua, eikä ne ilmeisesti olleet ulkomaalaista nähneet elämässään kun puhuivat mulle vaan nopeemmin kun en tajunnu. No, se oli yli puoli vuotta sitten. Nyt mää voisin jäädä tännekin tai mennä Suomeen, jos pelkäisin LVssa hoitaa asioita, mutta nyt mun kielitaidosta on tullu aika hyvä (uskon ymmärtäväni kaikki pykälät) ja en haluis sellaisen syyn takia tehä kompromissia ja asua muualla kuin missä haluan.
Kyl pitää se olla mahdollista.

Niin ja kesäkuntoon 2015 hankkiutuminen alkoi eilen. Kiva kun saa tehä ajan kanssa!

Moido:)